Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu

Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu on menetelmä, jota käytetään ratkaisemaan konflikteja ja parantamaan vuorovaikutusta työpaikoilla. Se on prosessi, jossa ulkopuolinen sovittelija auttaa työntekijöitä, esihenkilöitä ja organisaatiota käsittelemään erimielisyyksiä ja löytämään sekä tuottamaan itse kestäviä ratkaisuja ongelmiin.

Työyhteisösovittelussa sovittelija toimii puolueettomana välittäjänä konfliktitilanteessa sekä takaa psykologisen turvallisuuden osapuolille koko prosessin ajan. Hän auttaa osapuolia ymmärtämään toistensa näkökulmia ja tarjoaa rakentavia menetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi. Sovittelija linkittyy konfliktin ratkaisuun fasilitaattorin roolissa. Sovitteluprosessi sisältää haastatteluja, keskusteluja, yhteistapaamisia, seurannan ja muita vuorovaikutteisia toimintoja.

Tavoitteena työyhteisösovittelussa on parantaa työilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä, vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä, konfliktista johtuvia sairauspoissaoloja sekä parantaa työntekijöiden ja organisaation suorituskykyä ja tuottavuutta. Se myös auttaa ennaltaehkäisemään tulevia konflikteja tarjoamalla työntekijöille ja johtajille työkaluja parempaan viestintään ja konfliktien hallintaan.

Miten Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu etenee?

Ratkaisukeskeinen Työyhteisösovittelu on laadukas ja vaikuttava sovitteluprosessi, joka rakentuu neljästä vaiheesta. Sovitteluprosessi sisältää sovitteluun orientoivan aloitusinfon, osapuolten yksilöhaastattelut, yhteisen tapaamisen tai tapaamisia sovittelun osapuolten kanssa sekä seurannan, joka tukee ja sitouttaa työyhteisöä muutoksen ylläpitämisessä. Sovitteluun osallistuvien kesken voidaan myös laatia sovittelusopimus, johon kirjataan yhteisesti sovittuja asioita.

Infotilaisuus

Infotilaisuuteen osallistuvat kaikki sovittelun osapuolet. Tilaisuudessa sovittelija kertoo sovitteluprosessista, sovittelun periaatteista sekä sovittelijan roolista.

Yksilöhaastattelut

Yksilöhaastatteluissa sovittelija esittää haastateltaville kysymyksiä ja osapuolet kertovat omasta näkökulmastaan mitä on tapahtunut, millaisia ajatuksia ja tunteita tapahtumiin liittyy sekä tarpeista, toiveista ja ehdotuksista ratkaisuvaihtoehdoiksi konfliktiin. Sovittelija kannustaa ottamaan puheeksi merkityksellisiä asioita sovittelun yhteistapaamisessa.

Yhteistapaaminen

Yhteistapaamisessa keskustellaan sovittelijan avulla asioista, jotka ovat osapuolten näkökulmasta merkityksellisiä ristiriitojen syntymiseen. Osapuolet kertovat oman näkemyksensä ja kuulevat, mitä muut ajattelevat ja tuntevat. Merkittävää on se, että syyllisten etsimisen sijaan keskitytään ratkaisujen löytämiseen.

Osapuolille kuuluu ristiriidan ratkaisujen löytäminen. Sovittelijan roolina on ohjata keskustelua kohti ratkaisua, jonka osapuolet yhdessä itse tuottavat keskustellen.

Sopimus osapuolten välillä

Sovittelija auttaa osapuolia muotoilemaan sovittelusopimuksen sekä kirjaamaan toivotut toiminnan muutokset, mikäli osapuolet haluavat sopimuksen laatia.  Sopimuksen kohdat ovat lähtöisin sovittelun osapuolilta.

Seuranta

Tärkeä osa sovitteluprosessia on seurantavaihe, joka järjestetään yleensä 1-3 kuukauden päästä yhteistapaamisesta. Seurantatapaamisia voi olla useampiakin. Seurannassa vahvistetaan myönteisen kehityksen ylläpitoa, palautteen antamista ja puheeksi ottamisen tärkeyttä. Seurannassa tarkastellaan myös mahdollisen sovittelusopimuksen sisältöä ja tavoitteita. Seurantavaiheen tarkoituksena on vahvistaa työyhteisön luottamusta ja tukea muutoksessa.

Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelun edut ja hyödyt

Ratkaisukeskeinen Työyhteisösovittelu omaa useita etuja ja hyötyjä, jotka tekee siitä laadukkaan ja onnistuneen prosessin työpaikkojen konfliktien ratkaisemiseksi.

Ratkaisee konfliktit rakentavasti:

Ratkaisukeskeinen Työyhteisösovittelu tarjoaa rakentavan tavan käsitellä konflikteja. Sen avulla osapuolet voivat ilmaista näkemyksensä turvallisessa ympäristössä ja työskennellä yhdessä kohti ratkaisua.

Säästää aikaa ja resursseja:

Konfliktien olemassaolo kuluttaa paljon aikaa ja energiaa sekä vaikuttaa työn tehokkuuteen ja ilmapiiriin. Työyhteisösovittelun avulla konfliktit voidaan ratkaista nopeammin ja tehokkaammin, mikä säästää organisaation resursseja.

Parantaa työilmapiiriä:

Sovittelu auttaa luomaan avoimemman ja luottavaisemman työilmapiirin, jossa työntekijät voivat ilmaista itseään vapaasti ja tuntea olonsa psykologisesti turvalliseksi.

Vahvistaa työyhteisön yhteistyötä:

Konfliktien ratkaiseminen rakentavasti vahvistaa työntekijöiden välistä yhteistyötä ja luottamusta, mikä parantaa organisaation suorituskykyä ja tuloksia.

Ennaltaehkäisee tulevia konflikteja:

Ratkaisukeskeinen Työyhteisösovittelu voi tarjota osapuolille uusia taitoja ja työkaluja konfliktien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn, mikä auttaa estämään tulevia konflikteja, vähentää sairauspoissaoloja ja parantamaan työyhteisön kestävyyttä sekä stressinsietokykyä.